Elämä valuu hukkaan. En päässy kouluun, en tiedä pääsenkö koskaan. Lupasin itelleni et päätän mun elämän jos en tänä vuonna pääse kouluun. Ehkä teenkin niin. Niin olis helpointa, ihan kaikille. Ei mulla oikeen sanoja mihinkään. En tiedä tulevasta mitään. Yritän ettiä terapeuttia mut sekin tuntuu kauheen työläältä. En jaksais mitään.
Äidin kuolemasta tulee kohta vuosi. Huomaan sen. Vointi on huonontunu ja paljon. Tuntuu et palaan takasin viime talveen. En muista kun pätkiä sieltä täältä. Oon eläny vuoden sumussa ja se jatkuu edelleen. Mä tiedän että tästä talvesta tulee raskas ja vaikea. Ehkä pahempi kun viime talvesta. Viime talvesta vaan yritin selvitä väkisin. Nyt mun täytyy kohdata asioita, hyväksyä ne. Enkä mä oo siihen valmis. Pelkään et romahan, ihan totaalisesti. Nyt vaan tuntuu siltä ettei musta oo ikinä mihinkään enkä haluu ees yrittää. Kaikki vaan hajoo käsiin ja tuntuu et elämältä putoo pohja. Haluun vaan kuolla.